Epäpuhdas sisäilma on merkittävä riski perheen pienempien terveydelle ja kehitykselle

Koulut alkoivat jälleen viime viikolla ympäri Suomen, ja iloisin mielin päiväkoteihin ja koulutyöhön palaavien oppilaiden ja opettajien arkea voi varjostaa huoli – milloin palaavat myös sairastelukierteet ja monenlaiset oireet? Onko koulun sisäilmakorjaukset saatu tehtyä kunnolla? Uskaaltako lapsen viedä naapuriin päiväkotiin, jonka sisäilmasta on kirjoitettu lehdistä?


Asiantuntija-arvioiden mukaan jo yli puolessa Suomen kouluista ja päiväkodeista on sisäilmaongelmia. Joka päivä tuhannet lapset ja opettajat altistuvat homeitiöille, homeen tuottamille toksiineille sekä muille rakenteista vapautuville hiukkasille ja kaasuille.

Sisäilman epäpuhtauksille altistumisesta johtuvat sairastelut ja poissaolot ovat koulutyölle merkittävä ongelma, mutta vielä huolestuttavampi tilanne on oppilaiden terveyden kannalta – aina pienestä ensi kertaa päiväkodin aloittavasta taaperosta kehittyvään teini-ikäiseen. Koska lasten vastustuskyky ei ole samaa luokkaa kuin aikuisten, he sairastuvat moninkertaisesti herkemmin astmaan kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Lapsen sairastelun ja oireilun yhteys päiväkodin tai koulun sisäilmaan ei ole aina selvä, sillä vanhemmat viettävät usein ongelmarakennuksessa päivittäin vain pienen hetken, eikä lapsi osaa itse raportoida epäilyttävästä hajusta, homeen merkeistä tai edes liittää oireita tiettyyn huonetilaan.

Usein selkeä merkki sisäilmaan liittyvästä oireilusta muutoin terveellä lapsella ovat poikkeuksellisen usein puhkeavat infektiotaudit ja esimerkiksi ihottumat, jotka paranevat lomakaudella mutta pahenevat lukukauden taas alettua. Yleisesti ottaen huono sisäilma aiheuttaa vähimmillään hengitystie-elinten ärsytystä ja pahimmillaan elinikäistä sairastumista. Sisäilman laadulla on todettu olevan merkitystä älyllisen toimintakyvyn kannalta, ja huono sisäilma näkyy mm. lasten oppimistuloksissa. Toisaalta hyvälaatuisessa, puhtaassa sisäilmassa oppilas jaksaa ja viihtyy oppitunneilla ja suoriutuu koulutehtävistään paremmin.

Lapset pelinappulana sisäilmaongelmien selvittelyssä

Lähtökohtana koulun sisäilmaongelmien selvittelyssä pitäisi aina olla lasten ja opettajien terveys ja sen turvaaminen. Hoitamaton sisäilmaongelma lisää sairauspoissaoloja, heikentää oppimistuloksia ja nostaa terveydenhoitokuluja, ja viivyttely vain pahentaa tilannetta.

Kustannussyistä monien koulujen korjausta joudutaan kuitenkin odottamaan jopa vuosia. Joskus luokka voi siirtyä toiseen luokkahuoneeseen tai rakennukseen. Luonteva väistötila löytyy kuitenkin valitettavan harvoin. Väliaikaiset parakit ovat kalliita ja niiden tilat vastaavat harvoin koululuokkaa. Joka tapauksessa tarvitaan ratkaisu, joka säästäisi sekä lasten ja opettajien terveyden, että rahaa kunnollisiin korjaustoimenpiteisiin.

Väistötiloille ja parakeille on onneksi olemassa tehokas ja edullinen vaihtoehto. Jopa vakavasti ongelmaisen koululuokan ilman voi puhdistaa tehokkailla nanoluokan ilmanpuhdistimilla. Esimerkiksi Espoon kaupunki on saanut Genano-ilmanpuhdistimien avulla vähennettyä huonon sisäilman vuoksi koettuja terveydellisiä oireita selvästi, jopa alle puhtaan vertailukoulun tason. Tärkeintä on, että ilmanpuhdistimet otetaan käyttöön heti kun oireita alkaa ilmenemään, ja että niillä puhdistetaan kaikki ne tilat, joissa ihmiset altistuvat epäpuhtauksille – yleensä tämä tarkoittaa koko koulua tai päiväkotirakennusta.

Koko koulun sisäilman puhdistaminen ja oppilaiden ja henkilöstön terveyden turvaaminen Genano-ilmanpuhdistimilla on kustannuksiltaan vain noin kymmenesosa uusien parakkiväistötilojen kustannuksista. Yhden opettajan sairaspoissaolopäivän kustannuksilla voidaan suojata ja varmistaa koko luokan oppilaiden ja opettajan terveys yhdeksi kuukaudeksi – samalla estetään ilmateitse herkästi tautien leviäminen oppilaiden keskuudessa ja heidän sairasteluistaan johtuvat epäsuorat kustannukset.

Lue lisää ratkaisuistamme koulujen ja päiväkotien sisäilman puhdistukseen.

Tags: , , , , , ,