Uusi tutkimus todisti yhteyden sairastelun ja sisäilman myrkyllisyyden välillä

Helsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa tieteellisesti todistettu yhteys ihmisten oireilun ja sisäilman myrkyllisyyden välillä.

Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta tutki yhteyttä luokkahuoneiden sisäilman mikrobitoksiinien ja opetushenkilökunnan oireilun välillä 15 eri-ikäisestä helsinkiläisestä koulusta. Yle summasi tiistaina 21.2., että tutkimuksessa kirjattiin 232 opettajalta kaikkiaan 136 sisäilman aiheuttamaa oiretta ja 50 sairautta. Oireilun vakavuus oli suoraan verrannollista kunkin luokkatilan mitattuun myrkyllisyyteen. Mikäli luokkahuoneissa oli mitattu myrkyllistä eli toksista sisäilmaa, opettajilla yleistyivät muun muassa silmä- ja niveloireet, yskä ja neurologiset oireet.

Tutkimuksessa kaksi tutkijaryhmää kokosi opettajien terveystiedot ja keräsi näytteet luokkahuoneista saman kuukauden aikana. Mukana aineistossa oli vain niiden opettajien tiedot, jotka olivat työskennelleet samassa tilassa vähintään vuoden. Sisäilman myrkyllisyyttä mitattiin tarkastelemalla sian siittiösolujen reagointia luokista kerättyhin näytteisiin. Sian siittiöitä on käytetty aiemmin mm. aistimaan haitallisia aineita elintarvike- ja lääkeainetutkimuksissa, koska ne ovat äärimmäisen herkkiä ympäristömyrkyille.

Viljelyalustoja”Oireita aiheuttavia mikrobeja tunnetaan sisäilmasta lähes 200. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti lisäänny ihmisen elimistössä, joten potilaista ei löydy sairauden aiheuttamia mikrobeja”, kertoo Salkinoja-Salonen Ylen artikkelissa. Näin ollen aiemmissa tutkimuksissa ei ole saatu riittävän luotettavia tuloksia. Nyt tehdyn tutkimuksen menetelmällä sisäilman epäpuhtaudet on mahdollista havaita jo ennen oireiden syntymistä, eivätkä ihmiset joudu sisäilmamittareiksi terveytensä uhalla. Jatkossa pelkän sisäilman myrkyllisyyden mittaamisen pitäisi riittää ongelmien ilmaisemiseen”, Salkinoja-Salonen toteaa.


tutkimukset_smallMitä ovat sisäilman toksiinit?

Kosteusvaurioituneesta rakenteesta voi siirtyä sisäilmaan hiukkasia (esim. mikrobit, itiöt ja rihmaston kappaleet) tai mikrobien aineenvaihduntatuotteita (VOC ja toksiinit). Tutkimuksessa puhutaan nimenomaan sisäilman myrkyllisyydestä eli toksiineista, joita mikrobit erittävät.

Mikrobien tuottamat toksiinit aiheuttavat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Eläinkokeissa mykotoksiinit ovat aiheuttaneet mm. maksa-, munuais- tai hermokudosvaurioita. Eräät mykotoksiinit on eläinkokeissa todettu karsinogeenisiksi. Kosteusvauriorakennuksisssa voi olla useita toksiineja tuottavia mikrobeja samanaikaisesti, jolloin terveyshaitta syntyy eri toksiinien yhteisvaikutuksena.

Ongelmalliseksi sisäilman toksiinisuuden ja oireilun yhteyden tutkimisen tekee se, että mikrobikasvusto voi olosuhteista riippuen käyttäytyä hyvinkin eri tavoin ja saman rakennuksen joissakin huoneissa 100 % tutkituista pesäkkeistä voi olla toksiinintuottajia, joissakin huoneissa ei yksikään. Menetelmiä toksiinikemikaalien mittaamiseen suoraan ilmasta on kehitetty, mutta yhtenäistä ohjetta ei ole saatu vielä yleiseen käyttöön.

Toksiinit ovat pieniä ja stabiileja kemiallisia yhdisteitä, joita on satoja erilaisia. Ne ovat haihtumattomia ja usein rasvaliukoisia yhdisteitä, joilla on vaihtelevia kemiallisia rakenteita. Niitä ei saa hajoamaan pesu- ja desinfektioaineilla tai keittämällä. Toksiinit voivat myös imeytyä irtaimiston pintoihin ja siksi aiheuttaa oireita kosteusvaurion korjauksen jälkeenkin. Toksiinien lisäksi mikrobit tuottavat myös helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka aiheuttavat myös erilaisia terveysoireita. (Lähde: Sisäilmayhdistys)

Toksiinit kulkeutuvat sisäilmassa homeitiöiden, rihmastojen kappaleiden, pienhiukkasten, mutta myös vesihöyryn mukana. Homeet tuottavat myös itse toksiineja sisältäviä nestepisaroita, joiden myrkkypitoisuus voi olla moninkertainen itse kasvustoon verrattuna ja monisatakertainen hiukkaskeräyspölyjen toksisuuteen verrattuna.*

”Toksiinit kulkeutuvat sisäilmassa homeitiöiden, rihmastojen kappaleiden, pienhiukkasten, mutta myös vesihöyryn mukana.”


 Toksiineihin tehoaa nanoluokan ilmanpuhdistin

Toksiineja ei voi tehokkaasti poistaa sisäilmasta kuitusuodattimiin perustuvilla ilmanpuhdistimilla, sillä ultrapienet hiukkaset ja vesihöyryn mukana kulkeutuvat toksiinit sujahtavat niistä läpi.

Mekaanisten suodattimien lisäksi markkinoilla on ilmanpuhdistuslaitteita, joiden toiminta perustuu sähköiseen suodatukseen. Yleensä näissä puhdistus perustuu hiukkasten varautumiseen korkean jännitteen sähkökentässä ja niiden kiinnittymiseen vastakkaisesti varattuun pintaan. Sähkösuodattimissa huomio kannattaa kiinnittää siihen, jatkavatko varatut hiukkaset leijailemista hengitysilmassa ennen kiinnittymistään huonetilan pinnoille, vai onko laitteessa erillinen keräilypinta. Kaikkien pienimmät hiukkaset voivat varautuneinakin leijailla ilmassa loputtomiin ja päätyä sisäänhengitykseen.

Genanon patentoitu sähköinen ilmanpuhdistusmenetelmä hyödyntää voimakkaiden ionisuihkujen ja sähkökentän yhteisvaikutusta, joten se kykenee sähköisesti varaamaan ja keräämään sisäilmasta kaikkein pienimmätkin hiukkaset – myös toksiiniyhdisteet. Tähän perustuu Genano-ilmanpuhdistinten todistettu kyky poistaa sisäilmaoireita tehokkaasti.

Merkittävää on, että Genanon laitteissa ilmanpuhdistus tapahtuu kokonaisuudessaan laitteen sisällä eikä huoneilmaan levitetä hiukkasia tai ioneja. Suljetun mekanismin etu on, etteivät kuolleet mikrobit, homeitiöt tai ionisoidut toksiinit pääse laitteesta takaisin huoneilmaan. Lisäksi laitteiden tehokas aktiivihiilikeräin varmistaa, että myös mikrobien tuottamat kaasumaiset yhdisteet jäävät puhdistimeen.

Lue lisää Genano-teknologiasta >>

*Rakennuksen homeiden aineenvaihduntatuotteiden mittaamiseen perustuvan analytiikan kehittäminen, Johanna Salo, Aalto-yliopisto 2014


Lue myös:

 

Tags: , , , , , , , ,