Miksi sisäilmaa puhdistetaan?

Puhdas sisäilma on hyvinvoinnin perusta

Vietämme ajastamme 90 % sisätiloissa ja hengitämme vuorokauden aikana 15 000–40 000 litraa ilmaa. Hyvä sisäilma on terveyden kannalta olennaista, erityisesti työympäristössä. Hyvälaatuisessa, puhtaassa sisäilmassa ihminen jaksaa ja viihtyy työssään, suoriutuu tehtävistään paremmin ja voi hyvin. Tutkimusten mukaan sisäilman laadulla on merkitystä jopa älyllisen toimintakyvyn ja oppimistulosten kannalta.

Työtiloissa ja oppimisympäristöissä, joissa halutaan edistää ihmisten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja tuottavuutta, tulisi puhtaan sisäilman olla itsestäänselvyys. Laadukasta sisäilmaa voi verrata esimerkiksi laadukkaisiin ergonomisiin työpistekalusteisiin – pitkällä tähtäimellä säästetään käyttäjän terveyttä ja ehkäistään sairastumiset ja siitä johtuvat kustannukset. Organisaation kannalta kustannustehokkain ratkaisu on varmistaa laadukas sisäilma kiinteistöjen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Suomessa usein ajatellaan, että meillä on puhdasta ilmaa – sisällä ja ulkona. Täällä ei ole Euroopan ja Aasian suurkaupunkien saastepilviä ja sisäilman laatuun kiinnitetään paljon huomiota niin kodeissa ja julkisissa rakennuksissa. Valitettavasti tilanne ei ole näin ruusuinen, ja ulkomailta kantautuvat ilmansaasteet vaikuttavat meihinkin. Todellisuudessa laadukas ja oikeasti puhdas sisäilma on Suomessakin harvojen herkkua.

Mikä sisäilmassa sairastuttaa?

Sisäilmaongelmista puhuttaessa kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat terveysoireet usein korostuvat, mutta todellisuudessa sisäilmaongelmia aiheuttavat monet ja yllättävätkin eri tekijät ja myös täysin uusissa rakennuksissa oireillaan. Oikeastaan erilaisia sisäilmassa kulkevia epäpuhtauksia on läsnä kaikkien rakennusten sisäilmassa jakuvasti. Materiaaleissa on aina myös mikrobitoimintaa – olosuhteista riippuu ovatko mikrobit ns. aggressiivisia ja erittävät sisäilmaan myrkyllisiä, oireita aiheuttavia yhdisteitä.

Sisäilman terveysriskejä aiheuttavat mikrobien lisäksi rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvat kaasumaiset yhdisteet, kuitumaiset epäpuhtaudet ja pienhiukkaset. Jopa tiukat päästöluokitusseulat läpäisseet materiaalit voivat asennusvaiheessa tehtyjen virheiden vuoksi aiheuttaa ongelmia. Ihmiset itse ovat myös merkittävä epäpuhtauslähde hajusteineen, vaatteineen ja tavaroineen.

Salakavalat ultrapienet hiukkaset

Maailman terveysjärjestön WHO:n ja THL:n tutkimusten mukaan sisäilmassa suurin taudinaiheuttaja ovat pienhiukkaset – sekä ulkoa että sisälähteistä. Pienhiukkasten haittavaikutuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä ja ne ovat terveydelle riski, joka meidän jokaisen kannattaisi ottaa todesta. Pienhiukkasaltistus lisää keuhkosyövän ja sydän-ja verisuonitautien riskiä merkittävästi.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan sisäilman pienhiukkasten kansanterveydellinen tautitaakka, eli vaikutus sairastuvuuteen ja ennenaikaisiin kuolemiin, on kolminkertainen liikenneonnettomuuksiin verrattuna.

Hyvinvoinnin kannalta välitön vaikutus saadaan puhdistamalla sisäilmasta karkeat hiukkaset ja pienhiukkaset (mm. kuidut ja allergeenit) jotka ärsyttävät limakalvoja ja hengityselimiä. Terveydelle kaikkein vaarallisimpia ovat kuitenkin alle 0,1 mikrometrin kokoiset eli ultrapienet hiukkaset, jotka muodostavat lukumääräisesti merkittävän osan PM2,5-hiukkaskuormasta.

Ultrapienten hiukkasten terveyshaitat johtuvat erittäin pienen kokonsa lisäksi niiden painoon nähden suureen pinta-alaan. Pinta-ala lisää hiukkasten reaktiivisuutta ja kykyä läpäistä kudoksia. Nanokokoiset hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloista vaivatta verenkiertoon ja päätyvät sieltä elimiin aiheuttamaan tuhoa. Niiden vaikutus kumuloituu erityisesti elimiin, jotka käyttävät eniten verta – aivoihin, sydämeen, keuhkoihin, maksaan.

Hengitystieärsytyksen ja infektioiden lisäksi ultrapienet hiukkaset ylläpitävät elimistössä tulehdustilaa ja sen myötä edesauttavat muiden sairausten pahemista ja kuormittavat immunipuolustusta. Pitkäaikaisen pienhiukkasaltistuksen tiedetään lyhentävän elinikää huomattavasti.

Pienhiukkasten aiheuttamat terveysoireet eivät välttämättä näy ihmisessä välittömästi, vaan vaikutus kumuloituu altistuksen jatkuessa ja on siksi salakavala. Ultrapienten hiukkasten riskeihin ja kansainvälisten terveysviranomaisten varoituksiin ei tutkimustiedosta huolimatta suhtauduta vielä riittävällä vakavuudella.

Home- ja kosteusvaurioituneet rakennusmateriaalit

Rakennusperäiset sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä:

“Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on arviomme mukaan pien- ja rivitaloissa 7–10 %, kerrostaloissa 6–9 %, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 %, hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta. — Tällaisissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000–259 200, hoitolaitoksissa 36 000–46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000 henkeä.” (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012)

Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan esimerkiksi jo yli puolessa Suomen kouluista ja päiväkodeista on sisäilmaongelmia, ja suuri osa näistä johtuu homevauriosta. Vanhoissa rakennuksissa ongelmat ovat tyypillisesti seurausta kiinteistöjen käyttöön, ylläpitoon ja etenkin ilmanvaihtoon liittyvistä muutoksista, jotka saavat materiaaleissa olevat mikrobikannat aktivoitumaan.

Kosteusvaurioituneesta rakenteesta voi siirtyä sisäilmaan hiukkasia (esim. mikrobit, itiöt ja rihmaston kappaleet) tai mikrobien aineenvaihduntatuotteita (VOC ja toksiinit). Tuoreiden tutkimusten mukaan sisäilmaoireet johtuvat pääasiassa toksiiniyhdisteistä, joita mikrobit erittävät. Toksiinit ovat pieniä ja stabiileja kemiallisia yhdisteitä, joita on satoja erilaisia.

Toksiinit kulkeutuvat sisäilmassa homeitiöiden, rihmastojen kappaleiden, pienhiukkasten, mutta myös vesihöyryn mukana. Homeet tuottavat myös itse toksiineja sisältäviä nestepisaroita, joiden myrkkypitoisuus voi olla moninkertainen itse kasvustoon verrattuna ja monisatakertainen hiukkaskeräyspölyjen toksisuuteen verrattuna.Ne voivat myös imeytyä irtaimiston pintoihin ja siksi aiheuttaa oireita kosteusvaurion korjauksen jälkeenkin.

Mikrobien tuottamat toksiinit aiheuttavat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Kosteusvauriorakennuksisssa voi olla useita toksiineja tuottavia mikrobeja samanaikaisesti, jolloin terveyshaitta syntyy eri toksiinien yhteisvaikutuksena. Toksiinien lisäksi mikrobit tuottavat myös helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka aiheuttavat myös erilaisia terveysoireita. (Lähde: Sisäilmayhdistys)

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 450 miljoonan euron lisäkustannukset. Kustannuksia aiheutuu oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menetyksestä ja työtehon ja tuottavuuden laskusta.

Ärsyttävät hajut ja kemikaalit

Haitallisilla kemikaaleilla kuten uusista materiaaleista haihtuvilla VOC-kaasuilla on merkittävä negatiivinen vaikutus terveyteen ja työhyvinvointiin, ja ne on syytä poistaa sisäilmasta tehokkaasti. Esimerkkinä VOC-yhdisteitä ovat erilaisissa muovimateriaaleissa käytettävät pehmittimet, jotka aiheuttavat ”uuden muovin hajun”. Ne ovat hormonitoimintaa häiritseviä terveydelle haitallisia molekyylejä. Toisaalta ihmisten käyttämät parfyymit ja vaatteiden pesuaineiden hajusteet voivat aiheuttaa kemikaaliyliherkälle kollegalle hengityksen salpautumisen.


Huonolle sisäilmalle altistumisen seurauksia

Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa erilaisia oireita, kuten allergiaoireita, silmien ärsytystä, tukkoisuutta, päänsärkyä ja iho-oireita. Jos altistus jatkuu riittävän pitkään, taakkana voi olla loppuelämän kestävä sairaus.

Sairastumisriskin arviointi on vaikeaa, sillä tällä hetkellä ei tiedetä, mikä sisäilman tekijä aiheuttaa sairastumisen tai millä mekanismilla ihminen herkistyy. Oireiden esiintyminen ja vakavuus vaihtelee yksilöittäin. Vakavasti vaurioituneissakin tiloissa on yleensä henkilöitä, jotka eivät oireile millään tavalla.

Kuten yllä on kerrottu, huonolle sisäilmalle voi olla useita syitä. Ongelmien selvittämistä ei helpota se, että asiantuntijoilla ei ole syistä ja seurauksista yhtenevää mielipidettä. Usein käy niin, että sisäilmatutkimuksissa ei löydetä mitään hälyttävää, mutta tilan käyttäjien oireilu jatkuu. Oireet voivat olla selkeästi tunnistettavia (ääni pettää tai iho alkaa oireilla aina tietyssä huoneessa) tai hyvin epämääräisiä (”aivosumu”, huimaus, väsymys, keskittymisongelmat). Tästä johtuen sisäilmaoireiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja epäuskoisuutta.

Sisäilmaongelmissa oireet usein linkittyvät toisiinsa, ja tyypillistä on, että fyysinen oireilu helpottaa kun ongelmatilasta ollaan pidempään poissa, mutta oireet palaavat ja pahenevat seuraavan kerran tilassa oleskeltaessa.

Hälytyskellojen pitäisi soida työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa, kun

Rakennusmateriaaleista haihtuvat kemialliset yhdisteet voivat aiheuttaa imelää, joidenkin mielestä jopa miellyttävää hajua. Pitäisi kuitenkin muistaa, että puhdas ilma on hajutonta.  Kemialliset, ns. VOC-yhdisteet aiheuttavat myös limakalvojen ärsytystä ja kuivuuden tunnetta.


Ilmanpuhdistimista hyvinvointia – ennaltaehkäisyyn ja ensiavuksi

Terveyshaittojen torjunnassa ja hyvinvoinnin kannalta tehokkaalla ja toimivalla ilmanvaihdolla (ja puhtaalla ilmanvaihtokanavistolla!) on suuri merkitys. Osa epäpuhtauksista on kuitenkin ihmisistä, kalusteista ja pinnoista peräisin, eivätkä suodattimet pysty niitä poistamaan. Tilakohtaisilla, puhdistuskyvyltään monipuolisilla ilmanpuhdistimilla voidaan ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista parantaa olennaisesti. Ilmanpuhdistimilla on myös merkittävä tautien leviämistä hillitsevä vaikutus.

Sisäilmaongelmiin kannattaa tarttua nopeasti. Viivyttely pahentaa terveydellisiä ongelmia ja saattaa heikentää koko organisaation yhteishenkeä. Myös taloudellisessa mielessä on järkevintä toimia mahdollisimman pikaisesti: poissaolojen kustannusten kasvaessa olisi tilanteeseen reagoiminen tullut usein jo edullisemmaksi. Lisäksi ongelman taustalla olevat syyt, kuten rakenteissa piilevät vauriot, voivat laajentua ajan kuluessa.

Hyvänä ensiapuna toimii nanoluokan ilmanpuhdistin. Se puhdistaa ilmaa jatkuvasti mm. homerihmaston kappaleista, homeiden tuottamista toksiineista, pienhiukkasista ja haitallisista kaasuista. Näiden poistaminen ei onnistu perinteisiin suodattimiin perustuvilla laitteilla.

Nopea reagointi ja sisäilman laadun nostaminen nanoluokan ilmanpuhdistimilla on ensimmäinen askel ongelmien ratkaisemisessa. Tilanne saadaan rauhoitettua ja toimintaa jatkettua tutuissa tiloissa, vaikka ongelmien selvittämiseen, korjausten suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen tyypillisesti kuluukin aikaa.

Turvaamme tälläkin hetkellä kymmenientuhansien suomalaisten päivän kouluissa, päiväkodeissa, toimistoissa ja muissa tiloissa. Lue asiakkaidemme kokemuksista ja ultrapuhdasta ilmaa tuottavasta Genano-teknologiasta.

Aiheesta blogissamme:

Lue myös uusi, ilmainen oppaamme ilmanpuhdistimen hankkijalle!